Lost X Raised By Another

Hyvä jakso! Mutta eipä mulla mitään sen syvempää analysoitavaa ole, irtohuomioita lähinnä.

Viimeviikkoiset arvailut siitä että Ethan on epäilyttävä paljastuivat todeksi (paljastuivatko muuten? Sanoiko Hurley että Ethan puuttui listalta vai oletetaanko me?). Ja Locke ihan varmasti tiesi ettei Ethan kuulunut lentokoneporukkaan, viime jaksossahan se esitteli Ethanin tyyliin: täs on Ethan, sil on paljon kokemusta pupujen metsästämisestä (nii joo, ollut saarella viimeiset 16 vuotta). Ja kun Sayid möläytti että “emme ole yksin, buhuu” niin Locke näytti hyvin vihaiselta. Heh, kun Sayid ryntäsi sisään pidellen rintaa ja kaatui luolaan/pusikkoihin/studiolavasteisiin niin mulle tuli siitä mieleen kohtaus Top Secretista “Latrine!” He hee, hyvää draamaa.

Njoo, voi se Locke olla myöskin hyvien puolella. Vihjaskohan se Clairen uni että jos Claire ei olisi ollut koneessa niin kone ei olisi tippunut? Mutta toisaalta meedio kyllä tiesi että kone tippuu riippumatta Clairesta… Ja se joka kiusasi Clairea ei kyllä ollut välttämättä Ethan, mun mielestä hyökkääjällä olivat pienet ja ruskettuneet kädet. Ja Daniellehan sitä piikittämistä on harrastanut.

Ja taas hyvää kamaa TWOPista (ei tarvitse ajatella itse):

ETHAN ROM
OTHER MAN
MORE THAN

Oliko Lockella muuten Clairen unessa yksi musta ja yksi valkoinen silmä?

Nohuse päeva rõõmudNuhapäivän ilot

Täna olen nohu pärast kodus istunud ja nõgeseteed lürpinud. Nõgeseteed sellepärast et muud teepuru mul kodus hetkel polnud. No päris teepuru oleks ehk kusagil olnud aga mida mul kohe kindlasti ei olnud oli kannusoojendaja. Nüüd on, Novita triibiku ülejääkidest. Vahtisin sohval filme ja kudusin ja nohu on nüüd juba vähem. Peab vist teise kannutäie teed tegema!

Tänään olen rötvännyt kotona ja juonut nokkosteetä, sairaslomalaisena. Nokkosteetä sen takia ettei mitään muuta teepurua ollut kotona. Paitsi ehkä oikein etsimällä olisin löytänyt tavallista teetä mutta mitä ei olisi ollut edes etsien oli teekannun lämmitin. Nyt on, Novitan raitalangan jämistä. Katsoin sohvalla elokuvia ja neulon ja nuha on nyt jo hellittämässä. Pitääkin tehdä toinen kannullinen teetä!

Pisteet sille joka tunnistaa minkä astiaston teekannu on kuvassa!

Olipa lyhyt päivä

Olipas tänään lyhyt päivä. Siinä vaiheessa kun tuntui että päivä on jossain viiden maissa niin kello näytti puolta seitsemää. Jotenkin nyt heittää enemmänkin kuin sillä tunnilla mitä meni kella keeramisele. Aamulla olin tietoisesti katsomatta Merin hautajaisia mutta seitsemän uutisten pätkässä missä arkkua kannettiin kirkosta pääsi kuitenkin yllättämään ja joudun pitelemään kyyneliä kurkussa.

Eilinen päivä meni vaaka-asennossa. Markus oli Hämeenlinnassa ja minä pääsin viettämään lauantaipäivää löhötessä. Katsoin elokuvia ja nauhoituksia digiboksista. Neuloin paitaa ohuenohuesta langasta ja illan päätteeksi huomasinkin että paita oli ns säkkikokoa joten purin viikkojen työn. Tänään tein tsatsikiä Helearin reseptillä ja hyvää tuli. Markuskin kehui, joten kiitoksia vaan! En ole ennen sitä herkkua tehnyt mutta Kreetan matkalla tuli syötyä jonkin verran. Viikonlopun voikin päättää kuvalla mun kliiviasta joka päätti että nyt on sopiva aika kukkia.

Pelotónille tiedoksi: minä en huuda kukilleni, mä uhkailen niitä hiljaisesti. Se on pelottavampaa.

Tervitused sokivabrikust osa IITerveisia sukkatehtaalta osa II

Siin siis eelmise postituse sokivabriku tulemused: kaheksa sokki.
Tässä sitten viime postituksen sukkatehtaan tuotos: kahdeksan sukkaa.

Meeste ja naiste Novita triibukad. Need kudusin Praha reisul ja tagasi tulles.
Miesten ja naisten Novitan raitasukat. Nämä neuloin Prahan matkalla ja sen jälkeen.

Muidu on kuduelu väga vaikne. Kui sokid välja arvata siis rohkem harutan kui koon. Kõpitsen mõttetuid asjakesi aga tundub et ajud töötavad. Peaks vist oma lõngavarud jälle laiali laotama ja vaatama kas mingi asi ka inspireerib. Praha reisijutt on ka kirjutamata veel…
Muuten on neule-elo melko hiljaista. Sukkia lukuunottamatta enemmänkin puren kuin neulon. Nykerrän pikkuriikkisiä tarpeettomia lappusia mutta tuntuu että sentään taustalla aivot raksuttaa. Pitäisi ehkä purkaa lankakaappi ja katsoa saisko jostain langasta inspiraatiota. Prahan matkakertomus on edelleen tekemättä.

Lost IX Solitary

No niin, nyt päästiin tarinassa eteenpäin! Ja kyllä myönnän että olin väärässä ja ranskalainen nainen ei kalauttanut Sayidia toissajaksossa. Kalauttaja oli tietysti ranskattaren lapsi (tytär?) Alex. Koska jos Danielle Rousseau olisi kalauttanut Sayidia niin se olisi roudannut Sayidin jo silloin sen luolaan. Alexin luulisi olevan melko nuori henkilö jos hän on myös ollut saarella 16 vuotta.

Muu tarina ei sitten edennytkään mihinkään. Sawyeria sulautetaan hissukseen takaisin yhteiskuntaan, ja uusia naamoja tuli esille. Huomata kannattaa varmaan Locken metsästyskaveri Ethan, jota näyttelee kuulemma Tom Cruisen serkku William Mapother. Sukulaisuus Tomppaan yksistään pitäisi jo herättää epäilyksiä mutta kyllä se kaveri oli yllättävän hilpeä ja innoissaan Locken seurassa. Vaikka sellaisia epäilyksiä saattaisi herätä että metsässä oleva hirviö (hirviöitä ei ole! kertoi Danielle) on tietysti Tom Cruise. Mutta Tomppa olisi ehkä liian raakaa ja kamalaa. Palataan asiaan, eli Locken epäilyttävyys lisääntyy joka jaksolla. Kaveri jakaa ilmeisesti veitsiä melko helposti? Viime jaksossa veitsen sai Sayid joka tyrkkäskin sen Sawyerin valtimoon ja nyt sitten Walt. Tämä menee yhteen mun edellisten ajatusten kanssa että lapset ovat erityisen alttiita Saaren vaikutuksille ja Locke houkuttelee Waltia Saaren puolelle. Ilmeisesti Saari on jo saanut Alexin haltuunsa ja luultavasti nähdään tarinan edetessä saaren vaikutuksia Waltiin.

Mielenkiintoisinta olikin jaksossa Daniellen kertomat asiat. Eli tutkimusryhmän jäsenet “sairastuivat”, Danielle ampui sairaat kuten myös oman miehensä Richardin. Tartunta ei nyt varmaan ole mikään virustauti tai muu lintuflunssa vaan ilmeisesti jonkinnäköinen yhteys saaren kanssa. Saarella on myös “muita” ja he kuiskivat metsässä, niin kuin Sayid saikin huomata, ja hallitsevat hätäkutsua. Ovatko “muut” todellisia? Itse luulen että eivät ole. He ovat jonkinnäköisiä haamuja saarella kuolleista.

Danielle kertoi myös että kahdessa kuukaudessa kaikki tutkimusryhmän jäsenet kuolivat. Sarja etenee kuulemma ensimmäisessä kaudessa 40 päivää, joten luultavasti päästään uusien kadonneiden kanssa melko samoihin tilanteisiin kuin edelliset jo tämän kauden loppupuolella. Huomasitteko muuten miten Danielle sanoi “sairaista”: “They were lost”. Niinpä niin. Ja jos jotakin kannattaa Sayidin tarkkailla (niin kuin Danielle käskikin) niin se on se Suuri Kalju Metsästäjä ja sen kaverit. Ai niin, mikä olikaan se Musta Kivi/Kallio?

Loppukohtauksesta: se päättyi samalla lailla kuin Locken jaksossa. Itse kuitenkin arvelen että Sayid valitsee eri tavalla kuin Locke, jotenkin en osaa kuvitella Sayidia puhumassa ja toimimassa Saaren puolesta. Mitä muuten Saarella on tarjottavaa Sayidille? Rangaistus ja uhrin paikalla oleminen oli itse asiassa tismalleen samanlainen ratkaisu kuin Sawyerilla. Sawyer lähti takaisin yhteisöön mutta minne lähtee Sayid?

Yhteisöistä ja yhteiskunnasta puheen ollen niin meillä on taas lisää filosofeja, Locke ja Rousseau, nähdäänkö seuraavaksi Marx ja Engels? Jos tietäisi enemmän filosofiasta niin vois tehdä jotain analyysejä Locken ja Rousseaun teorioista ja miten ne peilautuu saarelaisten käyttäytymiseen mutta kun en tiedä :)

Ooh, mielenkiintoinen löytö:

Zycron @ TWOP
Danielle’s parting words to Sayid were, “Watch those who want to be rescued, leave the island, watch them very closely”, which means that “The Others” or the “infected” ones want to be rescued. Danielle, as a scientist, probably wanted to stop them to contain this “virus” or whatever it is they are carrying. From the sounds of it, Alex joined “The Others” and also wants to get off the island.

So, actually, in a roundabout way, Danielle and Locke are both on the same side because they want to remain on the island, although for different reasons. And “The Others” and the castaways all want to leave. Obviously, the person who whacked Sayid wants to stay so it was not one of “the Others”. Unless, they thought all his triangulation devices were somehow interferring with their own transmission.

Johan nyt meni ajatukset ihan nurinkurin. Eli Locke ei oliskaan pahis… Mutta toisaalta, voisko olla että Danielle on itse Saaren vaikutuksen alaisena kuten Locke ja listi ne jotka halusivat Saarelta pois? Silloin myös Locke ja Danielle olisivat samassa liigassa, toinen olisi tietoisesti Saaren puolella ja toinen tiedostamatta. Ketäs meil nyt on jotka haluavat kuumeisesti saarelta pois? Hö, kaikki paitsi Locke tietääkseni. Siinäpähän ajattelemisen aihetta.

Edit: Tässä linkki tiivistelmään jakson tapahtumista Helearia varten. Klink!

Hiljaiseloa

Tuntuu että on niin hiljaista että sekunnit matelevat silmien edessä. Eilen ja toissailtana olin niin vihainen että jollei meillä olisi ollut yövierasta niin olisin herättänyt M:n kesken unien ja huutanut sille. Päivällä sain purettua oma ärtymystä ja turhautumista työkaverille (eli valitettua sille oikein urakalla) ja kotiin mentyä olinkin jo lauhkea kuin lammas. Ja M olikin ollut niin kiltti että oli tuonut kotiin mulle tulppaanit sovinnoksi.

Matkakuvat ovat edelleen lataamatta kamerasta ja osat tavarat purkamatta. Väsyttää, väsyttää. Onneksi viikonloppu on noin lähellä. Prahassa oli kevät, lumi oli sulanut jo melkein kaikkialta ja kadut olivat puhtaita ja siistejä. Tänne kun tuli niin jokaöiset kurkkukivut ja aamuiset yskänkohtaukset palasivat samantien. Pitää mennä hakemaan lääkkeet apteekista (ai! sanoo lompakko), tänä vuonna olen saanut taas yhden astmalääkkeen lisää. Edellisvuonna sain inhalaattorin ja tänä vuonna sain astmaatikkojen nuhalääkkeet. Saa nähdä mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Onko kukaan siitepölyallergikko kokeillut niitä suolapiippuja? Auttavatko? Nenäkannu ja suolalamppu mulla ovatkin jo, ja lamppu kyllä selkeästi auttaa öiseen kurkkukipuun. Haloterapiaa, se on nykyisin påp.

Lost VIII Confidence Man

Nyt saatiin siis Sawyerin backstory. Sawyer tykkää turpiinotosta ja ilmeisesti inhoaa itseään niin paljon että oikein yllyttää että joku mätkii puukon sen valtimoon. Ja kiinnostus Katea kohti johtuu ainakin osittain siitä että Sawyer tietää Katenkin olevan rikollinen kuten itsekin on. Noiden kahden välillä onkin paljon enemmän kemiaa kun Jackin ja Katen välillä. Keittiöpsykologi minussa sanoo että se että Sawyerista tuli Sawyer Seniorin seuraaja johtuu siitä että sillä lailla Sawyer pääsee kostamaan vanhemmilleen ketkä hylkäsivät Sawyerin tyhmyyden takia. Miten Sawyerin tarina siis liittyy teoriaan että saari antaa kaikille sen mitä he haluavat? No tuntuu että Sawyer halusi rangaistuksen ja jollain lailla hän sen saikin.

Muuta: melko mitäänsanomaton jakso. Saaren salaisuus ei edistynyt millään lailla. Olen edelleen sitä mieltä että Locke on epäilyttävä ja tämän jakson myötä asia vahvistui vaan enemmän. Tiesköhän Locke mitä tolla puukolla tullaan tekemään kun antoi sen Sayidille? Lisäksi mua ärsytti ettei Sun voinut itse mennä hakemaan eukalyptusta ja Charlien ja Clairen tarina oli hieman nössö. Ja Clairen maha on ainakin yhtä feikin näköinen kuin Katie Holmesin. Voisko tuo Hobbitti muuten PESTÄ SEN KÄDET ennen kuin tunkee ne saaren viimeiseen pähkinävoipurkkiin. Olenko jo sanonut että Boone on jokseenkin epäilyttävä? Kaikessa mitä se tekee on joku epäilyttävä lisä. Otti aseen, piilotti vedet ja nyt olisi juossut vetämään Sawyeria turpaan… Ärsyttävä jätkä joka tapauksessa…

Ai niin, I HATE KATE!!!!! (Kiitos, tämä helpotti hieman). Ainiinainiin, Gilmore Girlsien TJ oli tässä jaksossa. Yöks. Eikä tuolla tupakkajutulla pystytisi ajoittamaan rakettia sekunnilleen kello viideksi. Sitäpaitsi eikös muiden pitänyt vasta reagoida ensimmäiseen rakettiin? Seuraava jakso näyttää olevankin ilmeisesti Sayidin?

Tää oli vaan niin pirun hyvä että oli pakko lisätä tännekin luettavaksi:

The thing about con artists is that their entire modus operendi is making themselves appear likeable and, most of all, trustworthy. They are also very good at manipulating their victims into thinking that THEY are the clever ones.

Now when Sawyer landed on the island, all he had to do was make himself charming and helpful, and by the time they were rescued, he would have had everything of value on that island including Sun’s father’s watch. Not to mention all the women.

In fact, I had originally pegged Kate’s mystery crime as grift because she was going out of her way to be such a Mary Sue..I thought she’s just conning everybody. And in fact, maybe that’s why Sawyer feels such a connection with her..he thinks she is pulling off a major con.

But now I think that with Kate, she is genuinely trying to start over, being the kind of person she thinks she ought to be..which is why she’s being such a girl scout. Like her or hate her, I do think she is being sincere, though.

But Sawyer..ever since he landed on the island, has gone out of his way to make people hate and distrust him. In effect he has been the anti-con man. In a way he has also sentenced himself to solitary confinement. He hasn’t connected with a single person, except for Kate. I think he was just waiting for an incident like Shannon’s asthma for the others to really turn against him and give him the punishment he feels he deserves. I’m not sure of all the psychology behind this, but I just thought it was interesting.
JodithGrace @ TWOP

Käytin muuten tätä bloggerin katkoa hyväksi ja päivitin kaikki Lost postien otsikot samanlaisiksi. Sivupalkissa on sitten myös linkki mistä näkyy kaikki tähänastiset Lostiin liittyvät postit. Bloglinesin se toinen tilaajani (koska ensimmäinen olen minä) saa varmaan hermarin, pahoittelen etukäteen.

Bää-uutisia

Tyhmä blogger ei näytä mun langattoman jorinan blogia. Bloggerilla on joku serveri kyykähtänyt missä muunmuassa minun blogi asustelee. Päänsärkykierre on estänyt viimeaikaisen neulomisen mutta eilen Lostin aikana tuli sentään neulottu seitsemäs sukka. Lankaa kahdeksanteen on varmaan just ja just. Mutta asiaan.

Luin Tiede-lehdestä miten suomalainen nainen on kehittänyt entsyymin jolla villasta tehdään vanumaton ja kutittamaton. Erona nykyisiin vanumattomuuskäsittelyihin, jotka tehdään kemiallisesti, on se että villa säilyttää lämpöarvonsa. Entsyymi nimittäin silentää villan, jolloin villan kuidut eivät takerru toisiinsa ja samalla tekee villasta vähemmän kutiamattoman. Karvan huokoset, mitkä mm aiheuttavat villan lämpimyyden eivät tukkeudu kuten kemiallisessa käsittelystä. Metodista povataan Gore-Texin kaltaista menestystä.

Samassa artikkelissa kerrottiin että Australiassa on kehitetty entsyymi jota merinolampaille syöttämällä lammas saadaan pudottamaan villa itse joten lammasta ei tarvitse keriä. Entsyymi on eristetty villilampaasta jotka osaavat pudottaa villansa itse. Merinolampaille tämä metodi paljastui vähän liiankin tehokkaaksi, lampaat nimittäin tiputtivat turkkinsa liian nopeasti ja jäivät tyystin alastomaksi. Nokkelaat tiedemiehet eivät siitä lannistunut ja lampaat puetaan ennen villanluontia verkkopaitoihin jolloin putoava villa jää verkkoon ja lämmittelee lammasta vielä jonkin aikaa. Lisäksi kaikki villa saadaan kerralla talteen. Melko huvittava mielikuva itselleni ainakin. Suomenlampaita ei entsyymillä lähiaikoina keritä sillä se toimii vain merinolampaisiin.

Bää-uutisin,
Cairbre

Puuterirasiakirous ja Omenan Hair Store

Puuterirasiakirous
Tällä hetkellä päätäni vaivaa kaksi asiaa. Puuterin puute ja huono hiusten värjäys. Aloitetaan ensimmäisestä sillä te varmaan ihmettelittekin miksi Kallion yllä leijui tänään sellainen EEEEEEEEIII!!!!-huuto joka kaikui pitkin Linjoja ja sai linnut nousemaan lentoon, lapset tiputtamaan tikkarinsa katupölyyn ja työmatkalaiset nostamaan katseensa ilmaisjakelulehdestä. Nimittäin puuterirasiani meni taas rikki. Kaikki uudet puuterirasiat ihan ensimmäisestä (Yves Rocherilta tilatusta) saakka ovat mennyt rikki, yleensä ennen jo kuin olen saanut ne auki. Osa ovat rikkoutuneet avausprosessissa joko hentojen sormieni käsittelyssä (Lumenen meikkipuuteri, 2000) tai sinkoutuneet kädestä lattialle kun olen pyöritellyt rasiaa etsien vipua joka sen avaa (Body Shopin meikkipuuteri, 2003). On minulla ollut ehjiäkin puuterirasioita, yleensä sen jälkeen kun ensimmäinen on mennyt rikki niin olen seuraavan samanlaisen saanut pidetty ehjänä. Body Shopin rikkinäiseen rasiaan ostin kuitenkin vuosikausia täyttöpakkauksia kunnes eilen, hetken mielijohteesta, tietämättömänä karmeasta kohtalosta, ostinkin tavallisen puuterin meikkipuuterin sijasta. Ja tänä aamuna löysin itseni istumassa kylpyhuoneen lattialla huutamalla kaikilla tuntemillani ugrilaisilla kielellä kirouksia ja ärräpäitä. Käytettyä tuli ainakin sanoja kurat, põrgu, saatan ja niiden suomalaiset vastaavat. Tiesittekö muuten että perkele on balttilainen lainasana joka viittaa Ukko ylijumalaan?

No joo, syy siihen EEEEEEEEIII!!!!-huutoon oli se että neitseellinen, koskematon, puhtoinen puuterirasiani mitä en ollut edes koskenut saati sitten avannut tippui paperipussissaan kohti lattiaa. Jos olisitte katselleet tilannetta hidastettuna niin olisitte nähneet epätoivoiset haromisyritykseni ja sen miten paperipussi kääntyy suu alaspäin ja oksentaa ulos puuterin värisävyä nro 3 ja vaaleanpunaisen huultenrajauskynän (joka onnistui säilymään ehjänä) jotka samantien ottavat suunnan kohti maapallon keskipistettä mutta päättyvät kuitekin vain kylpyhuoneen kaakeloidulle lattialle asti. Ja lopputulos on se että mulla on nyt Ison Valkoisen takana kasa hyvätuoksuista jäämistöä jota voi kuvailla vaan sanoin “entinen puuteri”. Markuksen kehotus (nouki se pois sieltä) sai myrkyllisen vastauksen (nouki sä kuule *******) ja rivin tikarikatseita. Ainut mitä sieltä pystyi pelastamaan oli puuterisieni (surkea, roskiin) ja nokare puuterista josta pystyi toteamaan että, kyllä, värisävy 3 olisi ollut minulle juuri sopivan värinen. RIP, puuterirasiani joka kuolit nuorena ennen kuin elämäsi oli edes alkanut vielä…

Omenan Hair Store
Noh, tämä toinen valitusvirsi sitten vielä. Nimittäin tällä hetkellä minulla on Tanja Karpelan tukka. Siis ei sellainen hehkeä vaalea eloveena-tukka joka saa ulkomailla lähettyvillä olevat naiset mäläyttämään poikaystäviään vaan sellainen harmaaruskea noita-akkatukka mitä Karpelalla on nykyisin. Paitsi omani on paljon lyhyempi ja karvaisempi (lue: pörröisempi) kuin Karpelalla. Liian tummasta värjäyksestä kuuluu kiitos eilisen kampaajareissulle Ison Omenan Hair Storessa. Mä en edes tajua miks mä käyn siellä, se on aivan yhtä kallis kampaamo kuin mikä tahansa muu ja kampaajat ovat siellä yleensä ala-arvoisia. Tai tajun mä, mä olen kuin rotta eläinkokeessa joka painaessa punaista nappia saa joskus namin mutta enimmäkseen sähköiskun. Ja minä/rotta emme osaa lopettaa sitä napin painamista sillä kyl siitä joskus on saanut namin. Harmi vaan kun niitä Hair Storen hyviä kampaajia ei ikinä pysty varamaan uudestaan, ne tulee samantien kipeäksi tai katoaa kyseisestä liikkeestä lopullisesti. Ja niiden sijaan tukkaani leikkaavat ja värjäävät ihmiset joiten työotteista näkee että ne eivät ole tehneet kyseistä työtä kovin monta kertaa aikaisemmin. Yhtä hyvin voisin mennä johonkin kampaajakouluun leikattavaksi, siellä ainakin saisi alennusta siitä hyvästä että kampaaja vasta opettelee käyttämään saksia ja että föönatessa sähköjohto kierretään sun kaulan ympäri. Nyt mulla on leimakortissa viisi nimeä joista kolmelle en mene enää ikinä takaisin. Kuudennesta leimasta saa ilmaisen leikkauksen ja sen on parasta olla helvetin hyvä tai tämä rotta etsii uuden napin painettavaksi. Tiesittekö muuten että helvetti kuvataan usein tulisena pätsinä?

Arsti juures.

Terve nagu ma olen käisin sellel nädalal kokku kolme arsti juures. Täna lausa kahel. Eile olin siis Esteettisen kirurgian yksityissairaala Siluetti kirurgi juures kaebamas aasta tagasi tehtud opiarmi peale. Ei, mult pole nahka kõrvade taha tõmmatud, vaid näost opiti ära kolm sünnimärki. Üks haav kasvas halvasti kokku ja nüüd peab siis selle jälle lahti lõikama ja samas veel neljanda sünnimärgi maha saagima. Ja kõik need juba opereeritud ja tulevased opereeritavad asuvad ühel näopoolel. Tegelikult armid mind niiväga ei häirigi, mul on neid näos ja kehal mujalgi. Häirib see et pean plaastrid põsel mitu kuud ringi käima ja ka veel suvel neid päikese eest kaitsma.

Hommikul vara käisin siis hambaarstil kontrollis. Siin Helsingis on linnahambaarstile neljakuune järjekord. Hambad olid mul korras, auke kahe aasta jooksul polnud tulnud ja natuke hambakivi mis oli kraapis arst kohe ära. See oli temast väga lahke sest muidu oleksin ma pidanud tagasi toimenpidejonoon ehk siis järjekorda minema ja hambakivi oleks mul siis veel kolm-neli kuud ootanud.

Siis veel lõunapausi ajal työterveyslääkäri juurde. Soomes perearsti süsteemi ei ole. Rahvas käib üldiselt terveyskeskuses, mina ja muud kellel tööandja seda võimalust pakub käivad työterveyslääkäri juures ja need kellel raha rohkem käes käivad yksityisellä, ehk siis erakliinikutes. Työterveyslääkäri on tegelikult lihtsalt nimeline arst erakliinikus. Praegune kliinik kus käin on Medivire. Seal sain siis omale kevadise allergiarohuretsepti uuendatud ja kuna ma sellest ninna pihustatavast vastikust rohust keeldusin pakkus arstitädi mulle mingeid uusi nohurohutablette. Ja veel ka prooviks keele alla pandavaid allergiarohutablette. Ja lisaks ravin ma ennast ise soolalambiga ja loputan joogakannuga nina. Juba on kevad kurgus tunda, tolmused tänavad võtavad hääle ära ja ajavad köha peale. Astmarohud ma juba eelmine kevad sain.

See oli täiesti juhuse asi kuidas mul kõik kolm arsti 24 tunni sisse sattusid. Ja õhtul kappan veel juuksuri juurde. Nädalavahetusel lähme Prahasse ja juuksed peab selleks korda tegema. Järgmine kord on tohtri juurde asja alles siis kui oma armiga pussi alla jälle lähen. Mis tervel inimesel ikka häda. Migreenist ja selle ravimitest seekord ei räägi, eks?

MacGyver ja Lost

Lennart Meri on kuollut

Viron presidentti Lennart Meri on kuollut. Kerron teille Virossa yleisesti tunnetun tarinan, joka kertoo edesmenneen suurmiehen persoonasta. Kun Lennart Meri oli vasta vielä Viron ulkoministeri, tapasi hän edellisen George Bushin Valkoisessa talossa. Tapaamisesta jäi pysyvä merkki Bushin kabinettiin: Meri nimittäin piirsi kuulakärkikynällä ristin Viron kohdalle presidentin kabinetin karttapalloon.

Tässä vielä kuva edesmenneestä presidentista Tarja Halosen seurassa vuonna 2000.

Lähde: Postimees.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat
Assosiated Press uutisoi asiasta

Sukkia, sukkia

Kuna mu Alpakaprojekt edenes nii aeglaselt siis otsustasin et vajan midagi kiiremat. Võtsin lõngavihu, kerisin selle ära ja kukkusin sokke vehkima. Reedel alustasin, ja hetkel olen kuuendas sokis. Arvan et lõngast jagub nii kaheksaks-üheksaks sokiks. Lõnga ostsin Helsingi Mardilaadalt sügisel, plaanisin sellest Clapotist kududa aga avastasin et see on siiski liiga kare ja ebatasane salliks. Triibud tulevad ebaregulaarselt ja lõngas on ka sada sõlme. Sokkideks sobib siiski täitsa hästi.

Kyllästyin siihen että Alpakkaprojektissa eteneminen on niin hidasta ja aloin neulomaan Sukkia. Otin vyyhdillisen lankaa, kerin sen ja nyt olen jo kuudennessa sukassa, kaikki yhden viikonlopun aikana. Luulen että lankaa riittää yhteensä 8-9 sukkaan. Langan ostin Martin markkinoilta syksyllä, ajattelin siitä Clapotista mutta kerittäessä huomasin että se on liian karkeaa ja epätasaista huiviksi. Lisäksi nuo violetit ja siniset raidat tulivat epäsäännöllisesti ja langassa oli useita solmuja. Sukkalangaksi sopii ihan hyvin.

Aurinko hellii

Aurinko on ollut armollinen meille viime päivinä. Vaikka on kylmää niin keli on silti mitä hienoin. Eilen meninkin kävelylle. Kolusin pitkin puistoja ja pyöräteitä, kiersin siirtolapuutarhan aitoja ja katselin pensaikossa livertäviä tiaisia. Niitä, jolla on keltainen vatsa. Kotiin päästyään olivat jalat hyytelöä ja mieli virkeä. Jotain uutta tapahtuu pian, tuntuu. Muutosta on ilmassa, ehkä positiiviseen päin.

Lost VII The Moth

Tästä jaksosta jäi paremmat fiilikset kun edellisesta. Silti olen sitä mieltä että Kate-Jack romanssi on jotenkin epärealistinen, ja Katen hyppäminen Jackin kaulaan oli luonteenvastaista Katelle. Noh, se siitä.

Charlie oli siis tämän jakson päätähti. Mielenkiintoista oli huomata että Charlie on katolilainen. Nyt selkiintyi myös Charlien basistikompleksi. Tiesittekö muuten että DriveShaft on hetkellä Suomen kiertueella?

Kysymyksiä ja irtohuomioita:

Kuka mäläytti Sayid-rukkaa kalikalla päähän? Oma arvaukseni on että se mimmi joka nauhoitti hätäkutsun 16 vuotta sitten. Sayidhan sai juuri ennen lyöntiä täyden signaalin lähettimeen. Puhettahan oli että Sayid menee johonkin korkealle paikalle etsimään signaalia ja loogista olisi että alkuperäinen lähetinkin olisi jossain korkealla paikalla. Sawyer ei Sayidia lyönyt, vaikka kaveri olikin Katelle ilkeä niin oli Kate hänellekin. Sitäpaitsi Sawyer oli ampumassa rakettia.

Aiheuttiko Charlie sortuman? Luolahan sortui juuri sillä hetkellä kun Charlie ja Jack olivat riitelemässä. Tapahtuma sopii sarjaan jääkarhujen, mystisten sateenpysäytysten ja veden löytymisten kanssa.

Charlie liittyi niiden joukkoon ketkä eivät olisi olleet koneessa jos olisivat valinneet hetkellä toisin

“Luola” on niin lavasteen näköinen kuin olla voi.

Charlie on hyvä syötti :D

Siivoamisesta

Kokemukseni mukaan ihmiset jakaantuvat kahteen kategoriaan: siisteihin ja hälläväliäsotkiksiin. Itse kuulun jälkimmäisiin ja mieheni ensimmäisiin. Kulmia on siis hiottu matkan varrella. Meille on vakiintunut (lue: minut on pakotettu) torstai siivouspäiväksi. Torstai sen takia että sitten on perjantaina kiva tulla töistä puhtaaseen ja siistiin kotiin lepäämään viikosta.

Nykyisin meillä on toimiva rutiini ja selvä työnjako. Markus laittaa tietokoneeseen virustarkistuksen pyörimään, kerää roskat, täyttää tiskikoneen, imuroi, pyyhkii pinnat ja tekee varmaan vielä jotain mitä en nyt hetkellä muista. Mulle jää keittiön siivous, kukkien kastelu ja vessan pesu. Petivaatteet ja pyyhkeet vaihdetaan yhdessä. Tarkempi huomaa että kaikki koneisiin liittyvät työt ovat miehen hallinnassa. Markuksella on selkeästi enemmän vastuita ja minä joudunkin välillä odottamaan omien työvaiheiden kanssa, esimerkiksi vessaa ei voi pestä ennen kuin se on imuroitu, mutta vessan imurointia ei voida siirtää aikaisemmaksi vaikka olenkin kampanjoinut sen puolesta. Työt tehdään tietyssä järjestyksessä ja muutoksia järjestykseen tai vastuisiin ei voida tehdä. Kun kaikki on tehty, voin minä siirtyä sohvalle neulomaan tai katsomaan televisiota ja Markus työnjohtajana suorittaa yleisentarkistuksen. Jos vessan hana on jäänyt kiillottamatta niin siitä huomautetaan. Lopputuloksena on siisti ja kiiltävä asunto jossa vieraat kiljahtavat sisään astuessa: “Onpa teillä siistiä!”

Tämä tilanne on vaatinut vuosien kouluttautumisen. Ennen en suostunut lainkaan siivoomaan rutinoituneesti. “Miksei tänä viikkona siivottaisi vaikka lauantaina kun olemme molemmat tänään niin väsyneitä?” “Ei!” Sitten mulle perusteltiin torstaisiivouksen edut. Luonteeni silti kapinoi pakkoa vasten. Kerran lukitsin itseni vessaan kirjan kanssa ja huusin vaan oven läpi etten tule ulos ennen kun jorinat siivoomisesta on lopetettu. Väsytystaktiikka ja psyykkinen terrori tehosivat kuitenkin. Jossain vaiheessa manguin joka torstaina: ei siivota tänään, ei siivota tänään. Koskaan ei auttanut pyytäminen. Nykyisin tykkään siitä että on säännöllinen rutiini. Minunlainen lusmu on saatu ängetty säännölliseen laatikkoon. Mutta epäilystäkään ei ole että jos Markus ei olisi pakottamassa niin seuraavana torstaina en siivoisi. Siivoisin vasta silloin kun on pakko. Tänään on pakko, kiitos siitä :)

Luettu: E. M. Forster – A room with a View

E. M. Forster: A room with a View

Joskus yläasteikäisenä näin tämän elokuvan televisiossa. Muistan vielä miten löysin pikkukylän kansakirjastosta Forsterin kirjan johon elokuva perustuu, elokuvakansilla. Nyt tämä elokuva tuli leffakanavalta. Näin sen melkein puolestavälistä, siis siitä hetkestä kun George ja Lucy ovat joen rannalla keskustelemassa. Muistin etukäteen että George suutelee Lucya pellolla ja sen miten pojat ja Mr. Beebe jäävät kiinni lammessa uimisesta. Elokuva on lumoava ja viikon aikana sainkin sen kokonaisena nauhalle (tai siis digiboxin kovalevylle) ja katsoin sen ainakin kaksi kertaa. Ostin myös ryöstöhintaan alkuperäisen kirjan Akateemisesta (15 e pehmeäkantisesta vaaleanpunaisesta chicklit pokkarista!) ja luin sen yhdessä illassa. Nyt pohdin ja mietin Georgen ja Lucyn tarinaa. Aloitin lukemaan Geishan muistelmia joka on myös jännittävä kirja mutta jouduin jättämään sen kesken ja palaamaan Firenzen Hotelliin. Luin arvosteluja ja study guideja netista ja luin kirjan uudestaan. Nyt alan jo hieman saamaan rauhaa sielulleni. Koetan saada ajatuksiani sanoiksi.

Pinnaltahan Hotelli Firenze eli A Room with a Vew on rakkaustarina. Lucy ja George tapaavat toisensa, kokevat yhdessä tapahtuman joka muuttaa heidät molemmat. Heidät erotetaan, he tapaavat uudestaan ja huolimatta vaikeuksista päättyvät lopulta yhteen. Romanttisille ihmisille tämä höystettynä muutamalla kauniilla kohtauksella, (George suutelee Lucya joen rannalla) riittää täysin. Myönnän olevani yksi heistä. Mutta pohimmiltaan tämä tarina kertoo myös yhteiskuntaluokkien erilaisuudesta, kaksinaismoraalista ja aikuiseksi kasvamisesta niiden aiheuttamien sekaannusten keskellä. Emersonit ovat erittäin suorapuheisia ihmisiä ja heti kirjan alussa Lucyn ja Charlotten hienostelevat tavat joutuvat Emersonien kanssa ristiriitaan. Tarinan aikana Lucy kasvaa aikuiseksi ja George saa takaisin nuorukaisen iloisuuden.

Lucy on kasvanut keskiluokkaisessa perheessä joka on melko vahingossa joutunut parempien piirien suosioon. Honeychurchit ovat kotonaan iloisia, riehakkaita ja rentoja. Kun Lucy lähtee serkkunsa Charlotten kanssa Euroopan kiertueelle joutuu hän sosiaalisten sääntöjen verkkoon. Tapahtumat panee liikkeelle sekaannus pansionaatin huoneiden kanssa, huoneissa ei olekaan naisille luvattua näköalaa. Kuultuaan asiasta illallisella hotellin toinen seurue – isä ja poika Emersonit – tarjoaa huoneitaan vaihdossa. Heillä kun on näköalat. Vaikka kutsu onkin vilpitön, on se oikeasti erittäin tahditon. Charlotte kieltäytyy huoneesta järkyttyneesti. Muut hotellin vieraat ymmärtävät kiusallisuuden, eiväthän naiset voi ottaa vastaan sellaista palvelusta. Emersonien tahdittomuus onkin huomattu hotellissa. Ystävällisen mr Beeben avustuksella huoneenvaihto saadaan kuitenkin sovittua. Tämä ensimmäinen ristiriita, jota vanhempi herra Emerson kutsuisi sanalla “muddle”, on ensimmäinen jonka Lucy kohtaa. Sekaannukset ja valheet kasaantuvat yhä monimutkaisemmaksi vyyhdiksi jota Lucy ei osaa ratkaista. Italian ja Emersonien vaikutus kuitekin muuttaa Lucya vähitellen. Emersonien rehellisyys ja vilpittömyys aiheuttaa ristiriitoja pansionaatissa ja paikallisessa englantilaisessa yhdyskunnassa.

Tämäkin posti on kesken mutta julkaisen sen silti.

Ameriikan ihmemaa

Etelä-Dakotassa ollaan palattu viime vuosisadalle. Jopa insestin uhreilta on kielletty raskauden keskeytys sakkojen ja vankeuden uhalla. Asiasta uutisoi Helsingin sanomat.

Viikonloppu harrastusten parissa

Sain vapaan viikonlopun kun rakkaimpani meni kotikaupunkiin käymään. Jaoin koko viikonlopun harrastuksille. Perjantaina kotona rauhassa lukemista ja neulomista, lauantaina Fillarimessut ja Yöhöpisijätapaaminen ja sunnuntaina Bookcrossingseuran Jane Austen leffailta. Kaikki menikin suunnitelmien mukaisesti ja tosi mukavasti. Ihmeellistä miten netin kautta tutustuu ihmisiin jotka ovat mukavia, hauskoja ja persoonallisia. Miten sama harrastus yhdistää erilaisia ihmisiä. Molemmilta illoilta jäi lämmin ja mukava tunne.

Puhumattakaan siitä että rakastuin Aidaan.

Lost VI House of a Rising Sun

Locke: mistähän Locke luopui saadakseen jalat? Melkein tuntuu että Locke on nykyisin saaren palveluksessa, kaveri rymyää pitkin metsiä ja neuvottelee saaren puolesta. Ja kukaan narkki ei anna pirejään pois vaikka saisi elävän Jim Morrisonin kitaran lisäksi.

Jack on urpo. Ja Sayid + Sawyer kyllä lohduttaa Katea :)

Hei kummassa leirissä sä asuisit: meren rannalla avaralla hiekalla vai hikisessä luolassa muumioiden kanssa. Ja sitäpaitsi metsässä on mörkö. Ja rannalla saa kaloja, luolassa joutuu kerjää Hurleyltä sikaa. yöks.

Lisää myöhemmin. Mutta hetkellä olen hieman pettynyt.

Think about it. For nearly every flashback we’ve seen so far, the Island has provided a solution. Locke can’t walk? Now he’s “cured.” Jack has Daddy issues? Well, here’s a resolution. Kate needs to escape? How about a nice tropical vacation! And Sun and Jin need to re-connect without scary mobster Dad? Here’s their chance. I just wonder what, as Locke implied, the Island is going to want in return.

So far the trend is holding that the survivors weren’t originally meant to be on the plane: Joanna, Locke sent home after denied the walkabout, Kate dragged back in chains, Jack crying and bullying his way onto the plane, and Sun’s aborted escape scheme.