Kotiuduttu Saksasta – taas

Minä en tippunut pää edeltä savupiippuun Oktoberfestilta kotiutuessa mutta flunssan toin kyllä Saksasta. Tämä päivä on mennyt köhiessä ja teetä litkiessä. Huomenna Donia katsomaan, squee! Ketä tulee myös, sanoo proosit, eikun Hai?!

25092007259.jpg

Oktoberfest-valmistelut kunnossa

Pääsylippu, puoli kanaa, kaksi olutta ja 10 e mikkihiirirahaa.

Oktoberfest bier nummer ein

Gut!

Rakkautta ja Anarkiaa liput ovat jonon takana

Terveisin jonosta =)

Howl’s Moving Castle, the book. Yes there is a book.

Howl’s Moving Castle become my favorite book within overnight. Ok, maybe not my all-time favorite but I got obsessed with the book like no other. First I saw the japanese animated film, after Totoro it felt cool but not extraordinary. Now a few weeks ago I plugged the dvd again to player and this time I loved the film and its story. It got stuck in my head like good stories tend to do for me. I went to Wikipedia and learned that the film is actually based on an english childrens novel. So I ordered that book from play.com. And then I realised that I can’t wait for it, and went and got the book from our local library next day. That was saturday morning last week and I finished the book before the weekend ended. I loved the book. It was better than a movie. The movie got the story and the characters right but the book is so much more. So I read the book again. I haven’t done that since childhood, starting book again right after finishing the last page. Halfway through the second reading my copy from play.com arrived. I put the library copy to side and continued my brand new copy from the same page I left tattered copy. The library copy and my new copy are from the same edition. Through the second reading I realised who Howl looked like in my mind (Jonathan Rhys Meyers) and that it is actually Calcifer who falls in love with Sophie. I skimmed back and forward between chapters trying to find out the timeline  when Howl and Michael find out about Sophies curse. And when I finished it I started right from the beginning, for the third time. And I finished the third reading today. Maybe I should read the sequel next – Castle in the Air.

Wizard Howl vs Howell Jenkins

Luen hetkellä Howl’s moving castle -nimistä kirjaa, kolmatta kertaa peräkanaa. Wizard Howl oli mielessäni Jonathan Rhys Meyersin näköinen, johtuu varmaan siitä että olen aina ollut sitä mieltä että Jonathanilla on ihanan friikit silmät ja Wizard Howlin silmien kuvaillaan olevan kuin siniset marmorikuulat. Wizard Howl on kuitenkin oikeasti vain Howell Jenkins joka viettää joka päivä kaksi tuntia kylpyhuoneessa taikomassa itseään tavallisen näköisestä häikäisevän kauniiksi. Sattumalta törmäsin tänään linkkiin joka kuvastaa tuota taikuutta aika hyvin.

Yllä Wizard Howl.

Ja tässä Howell Jenkins =) Päättäkää itse kummasta pidätte enemmän.

Jonathanin kuva ja lisää Photoshop -taikuutta täältä: http://www.iwanexstudio.com/ Valitse kohta Portfolio. Klikkaa pikkukuvia ja kun siirrät hiiren kuvan päälle niin näet alkuperäisen kuvan verrattuna manipuloituun.

Minge eelmainitud lingile, klikkige kohta Portfolio, vali sobiv pilt (näiteks Cate Blanchett on väga huvitav) ja hiirt pildile ning ära liigutades näete kuidas tänapäeval maagiat tehakse.

Pitäiskö tuntea huonoa omatuntoa?

Tein listan mun Bolly-dvd-kokoelmasta ja täytyy sanoa että mulla on nolon paljon elokuvia katsomatta. Osa on kyllä sellaisia mitä en aiokaan katsoa, olen saanut muutaman dvd:n Intian-tuliaisina ja niistä puuttuu tekstit. Esim Barsaat ja The Rising ovat sellaisia. Mutta muutamat levyt on mitä tiedän että pitäisi olla hyviä elokuva mutta jotenkin ei tule yksin katsottua. Ja se kaveri kenen kanssa katson yleensä Bolly-leffoja meni kuukaudeksi Costa Ricalle. Lage Raho Munna Bhaistakin on alle tunti katsomatta, jotenkin en ymmärtänyt sen elokuvan hienoutta. Mutta miksi mulla on Omkara, The Namesake ja Guru katsomatta, sitä en ymmärrä itsekään. Potkikaa mua tonne takakanteen :)

Ja lisäksi vielä yksi kuva Om Shanti Omista, kun sen soundtrack on pyörinyt ympyrää tuolla koneessani aamusta asti.

Om Shanti Om – soundtrack julkistettiin eilen

Tätä on siis odotettu kuin kuuta nousevaa… Ihanaa, täydellistä kaiken kaikkiaan, kaikki biisit ovat todella mahtavia; iloisia, surullisia, elämää suurempia. Juuri niin kuin Farah Khanin elokuvasta voi odottaa! Mikä olisi sen parempi lauantai-aamun lahja kuin kuunnella sitä ensimmäistä kertaa =)

Päänsärkyjä

Kun päätä särkee enemmän tai vähemmän toista viikkoa putkeen niin alkaa jossain vaiheessa puhti loppumaan. Puhtivarastot ovat siis hetkellä tyhjiä. Nyt joku suosittelee mulle akupunktionistia Helsingin seudulla, jookosta? Mä olen valmis tekemään mitä vaan päästäkseen kroonisesta niska-hartiajännityksestä (paitsi 1. sauvakävelee, 2. kana-aerobiikkaa 3. menemään terapiaan).

Ja ai niin, kaikki bollywoodnistit: Nähdäänkö sunnuntaina 30.9 R&A Don-näytöksessä? :D Jotain mitä odottaa!

Get him!

tegin  lolcati :)

tein  lolcatin :)