Nokia ropes in Shah Rukh Khan to keep market lead

Faced with aggressive consumer brand rivalry in a growing but cut-throat market, Finnish handset giant has roped in the King of Bollywood, Shah Rukh Khan, to make sure that it keeps the market share lead.

With a 75 per cent share in the market, Nokia has a lot to defend against rivals such as Motorola and Sony Ericsson, who have their own Bollywood models in Abhishek Bachchan and Hrithik Roshan, respectively.

In a television commercial set to go on air this week, Khan, who is way above the other two stars, is driving a not-so-subtle message that Nokia is an alternative to landlines, hoping to associate the Finnish brand with mobile telephony itself as a generic phenomenon.

This comes amidst a general trend that increasingly, more callers favour cellphones over landlines in the US – something that could spread across the world.

“Nokia was the undisputed leader of cellphones in India until a while back and they are still leading but people are taking a fancy to other brands as well. The market is opening up very fast and one needs to have a brand that can have affinity with people across categories – man, woman, young or old. Shah Rukh Khan is neither a bachha nor an oldie and can reach out to people across age groups,” Santosh Sood, independent marketing consultant told Hindustan Times.

With a younger generation willing to explore alternative options, it is a tough call for Nokia to stay ahead in a market which it has dominated for 13 years.

“Shah Rukh Khan represents youth, he is trendy and also tech savvy. He has been a Nokia user for the last ten years and hence, this association,” Devinder Kishore, Director Marketing, Nokia India told Hindustan Times. Not disclosing the ad spend that the company is going to invest into this campaign, Kishore added that the TVC would be followed by outdoor and prints ads later.

However, Khan is not yet the official brand ambassador for Nokia – a relationship that the company has left open.

The ad has been directed by Pradeep Sarkar, who directed recent movies like Parineeta and Laga Chunari Me Daag. Previous Nokia ads were more product specific and thematic and of course, without a celebrity.

The ad shows Shah Rukh in various acts of life, on and off the sets, trying to manage work, life balance, with Nokia being the device that connects it all up.

Mainos löytyy tästä linkistä!

*odottaa SRK:ta Suomeen käymään*

Vihreän timantin metsästys – täydellinen masala-elokuva

Romancing the Stone on yksi lapsuuden lempielokuvistani jota katsoin kymmeniä kertoja videolta. Se oli ensimmäisiä elokuvia mitä uusilla Suomesta tuoduilla videoillamme nauhoitimme Mtv3:sta 80-luvun lopulla. Osaan sen ja melkein koko dialogin ulkoa. Tallensin elokuvan Subtv:ltä muutama viikko sitten ja eilen katsottiin se uudestaan. Nyt aikuisena elokuvan näki ihan eri silmin mutta tosin kuin moni muu lapsuuden elokuvista tämä elokuva ei ole menettänyt mitään. Ja lisäksi tajusin vielä – Vihreän timantin metsästys on täydellinen masala-elokuva. Siinä on sopivasti komediaa, toimintaa ja romantiikkaa. Siinä on jopa tanssikohtaus ja Michael Douglaksen valkoinen, rinnan paljastava valkoinen paita sopisi hyvin bw-sankareillekin. Siis silloin kuin se oli vielä puhdas :)

Juttuja mitä en tajunnut penskana (olin varmaan puusilmä/en ymmärtänyt suomenkielistä tekstitystä täydellisesti ja tietysti koska olin nuori ja naivi):
- että elokuvan alku (Joanin kirjan loppu) on parodia romanttisista kirjoista joita itsekin nuorempana nielin
- että se oli Jackin auto minkä kanssa bussi kolaroi
- ne polttaa pilveä – ainakin nuotiossa
- että Juan on huumekeisari
- mitä muuten Joanin siskon edesmennyt mies teki? Ja sisko kävi muuten kuumana siihen kidnappaajaan jolla oli krokotiilifetissi – varmaan jonkinnäköinen Stockholm syndrooma.
- vihreä timantti näyttää ihan ylikököltä lasipalalta =)
- OMG LOL Michael Douglas iz HOTT!!!11!!

- Että elokuva on varsinaisesti Joanin kasvutarina. Ja Jack on Joanin unelmien mies, cowboy jota sankaritar haluaa romanttisesti/seksuaalisesti mutta ei varsinaisesti tarvitse selviytyäkseen. Elokuvan lopussa Joan pystyy pelastamaan itse itsensä ja seksikäs Michael Douglas tulee bonuksena.

Cats Lahden kaupunginteatterissa

Cats oli ihan kelpo suomalaiseksi produktioksi. Kaikki asiat olivat kohdallaan, mutta kotimaisista esityksistä aina sitä jää sellainen maku että on vähän kotikutoista. Ei pahalla tavalla, koska esitys oli todella hieno ja viihdyttävä, mutta täydellistä kymppiä en kuitenkaan anna. Eniten pisteitä tiputtaa suomeksi laulaminen. Mutta viihdyttävää oli ja laulajat-tanssijat ansaitsevat kyllä kehut.

Facebook stalkkausta, eli maailma on pieni

Ensin stalkkaat (=katsot ystävälistaa) Facebookista naapuripoikaa josta tiedät että se on jollain asteella poikaystäväsi sukulainen (anoppiehdokas kertoi), huomaat että naapuripoikasi tuntee sun lukion luokkakaverin. Se miten naapuripojan sukulaisuussuhde selvisi on ihan oma tarinasi.

Sitten sä stalkkaat sitä löydettyä luokkakaveria  ja löydät naisen jolla on englantilainen nimi. Ajattelet että hän voisi olla englantilaisen työkaverin tuttu mutta kyseinen nainen onkin aivan eri tuttavasi ystävä.

Sitten huomaat että ystäväsi on mennyt naimisiin ja tiedottaa sitä Facebookissa.  Facebook on ihana <3

Meidän sisäpihalla asuu kaneja.

Meidän taloyhtiön sisäpihan kukkaistutuksissa asuu kanipopulaatio. Kun viime talvena näin pikkuriikkiset kaninjäljet parkkipaikalla lumessa niin luulin vaan sekoilevani. Kevään taloyhtiön kokouksessa kanikysymys oli eniten mielenkiintoa nostattava aihe. Mummojen mielestä kanit pitää häätää pois, ja joku mummoista tiesikin että on olemassa yritys joka tulee pyytää kanit pois mutta ei tapa niitä. Minäkin tiedän tuon yhtiön – Antipesto.

Tänä syksynä kaninjälkiä on näkynyt useammin ja olen itse kanitkin nähnyt. Erään kerran  yksi istui kesellä parkkipaikkaa ja lähti oikein laiskasti luikkien karkuun. Kaneja on nähty myös Siltasaaren rannoilla laumoittain ja kuulemma ihan koirapuistoissa asti.

The Namesake

Saaga Amerikkaan muuttaneesta intialaisesta perheestä. Elokuva on kaunis, rauhallinen vaikka onkin kipeä omalla tavalla. Mira Nair tekee elokuviaan sydämellä ja rakkaudella ja se aina myös näkyy elokuvassa. The Namesake on melkein yhtä ihana elokuva kuin Nairin Monsoon Wedding (mikä on myös näkynyt Suomen tv:sta).

Linkki Wikipediaan.

Nimekaimu näidati ka tänavusel Pöffil, ja ilmselt vaatajatele see meeldis.

East is East

Yksi Lontoon-tuliaisistani. Brittiläisistä elokuvista ei saa ikinä selvää ovatko ne draamaa, komediaa vai tragikomediaa. Tämä taitaa mennä viimeiseen kastiin. Elokuvassa on samaa NRI-Englanti kokemusta kuin nuoruudenaikaisessa suosikkikirjassa Suburban Buddha ja jollain lailla samaa tunnelmaa kuin Wes Andersonin elokuvissa.
Linkki Wikipediaan.

Mistress of Spices

Timepass niinkuin intialaiset sanovat. Kyllähän sitä katsoi mutta ei siitä mitään erikoisempaa saanut irti. Ja jotenkin mua ärsyttävät länsimaiset elokuvat missä valkoinen mies ja “eksoottinen” nainen pariutetaan yhteen. Tarinakaan ei säväyttänyt ja mielestäni Aishwarya Rai ei oikeastaan tee muuta kun on nätti.

Linkki Wikipediaan.

Harold & Kumar Go to White Castle

Poimin tämän dvd:n Minimanin alekorista ihan koska olin kuullut jotain Kal Pennista BW-foorumilla. Elokuva olikin erinomainen komedia. Jatko-osaa odotellaan.

Linkki Wikipediaan.

Grandma’s Boy

Hilpeä komedia nörteistä jotka tekevät ja testaavat pelejä. Leffa jäi vahingossa silmään Canal+ ja valuttiin molemmat M:n kanssa katsomaan sitä puolivahingossa. Erinomainen komedia, hieman samantyylinen kuin 80-luvun törkykomediat.

Linkki Wikipediaan.